Olen jo aiemmin ajatellut, mutta vain
ajattelemiseksi se on jäänyt! Siis oman blogin pitämistä. Olen
innokkaasti seurannut muiden kirjoittelua ja suuri suosikkini on tietty
Jukka Kemppinen. Hän blogiaan en edes yritä voittaa, tai edes kilpailla
hänen bloginsa kanssa. Mehän painimme niin totaalisesti eri sarjoissa.
Keskeisenä syynä tähän bloggailluuni on uudistunut
tarve ajatella ääneen! Olen päättänyt tehdä sen paljon puhumani ja
jatkuvasti vain puheen tasolle jääneen väitöskirjani. Kun en ole aina
paikalla ja usein ei ole edes ketään muutakaan lähellä, niin koen itse
tämän erääksi mahdollisuudeksi aivojumppaan. Tietenkin voin raapustella
myös muita, eli niitä niitä ja näitä tähän blogiin.
Olen siis päättänyt tehdä, en edes aio tehdä, vaan
teen väitöskirjan janakkalalaisesta talonpojasta Kustaa Paturista joka
eli 1812-1868. Hänestä olen tehnyt jo aiemmin yleistajuisen
kansanomaisen kirjoitelman Kustaa Paturi – maamies. Nyt kuitenkin teen
tieteellisen tutkimuksen, onhan kertynyt uutta aineistoa ja hän
ansaitsee tulla tieteellisesti tutkituksi.
Väitöksen teen Turun yliopiston poliittisen
historian laitokselle ja dosentti Vesa Vares on suostunut työni
valvojaksi. Hänhän on tehnyt useita tieteellisiä henkilökuvia ja on
siten varmaan paras mahdollinen valinta työni ohjaajaksi. Kiitän jo näin
edeltä häntä suostumuksesta. Ilmeisesti hän ei tajunnut mihin liemeen
hän itsensä saattaa kun antoi suostumuksensa.
Niin, varmaan tämäkin blogi vilisee
kirjoitusvirheitä, sillä se on nykyisin tapani tehdä asioita. Mutta olen
kuitenkin kuntoutunut riittävästi ja elämän jatkoajalla on kiva tehdä
jotain itseään suurempaa, mutta uskallan silti lähteä leikkiin mukaan.
Kuvassa: Turun tuomiokirkko ja kaupunkia vuonna 1814.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti